perjantai 21. toukokuuta 2010

Facebook-kirjastonhoitajat

Taannoin ahtaajalakon yhteydessä tutuiksi tulleet ns. facebook-ahtaajat ovat Raumalla saaneet kaimoja. Nyt ei kuitenkaan olla värväämässä rikkurityövoimaa tietopalveluun, vaan kyseessä on Rauman kirjaston kurkotus sosiaaliseen mediaan. Tämän viikon alusta ovat olleet toiminnassa kirjaston omat facebook-sivut, joiden tarkoitus on toimia hieman nettisivuja kevyempänä tiedotus- ja palautekanavana kirjaston asiakkaille. Käykää katsomassa kirjaston etusivun linkin kautta. Tätä eivät muut virastot vielä Raumalla tarjoa.

No, totta puhuen en itse ole naamakirjaa aikaisemmin edes avannut, enkä muutenkaan kunnostautunut sosiaalisessa mediassa. Tämä blogikin on ensimmäiseni, eikä minulla ole kotisivujakaan. Meikäläinen on ehkä enemmän kirjeposti-ihmisiä. Kulttuurin muutoksen olen kuitenkin havainnut, ja ihmisen pyrkimyksen tavoitettavuuteen ja itsestään kertomiseen sähköisesti. Hahmotellaanpa kehitystä: ensimmäinen yhteys ihmisten kesken tietokoneen välityksellä oli sähköpostiosoite. Se mahdollisti kontaktin yleensä yhden ihmisen kanssa kerrallaan. Viesti kulki, se luettiin ja siihen vastattiin.

Seuraavaksi tuli netti, ja yksityisten ihmisten internet-sivut. Lukijakunta laajeni; sivun laatija saattoi kertoa mielipiteistään ja harrastuksistaan aivan satunnaisillekin ihmisille, jotka sattuivat osumaan hänen sivulleen. Nettisivujen haitta on kuitenkin niiden kankeus ja yksisuuntaisuus. Ne eivät juuri anna lukijalle kommentointimahdollisuutta, varsinaista kommunikointia ei synny. Päivittäminen on hankalaa ja näyttävien kotisivujen aikaansaanti vaatii jo jonkinlaista osaamistakin. Muutosten seuraaminen edellyttää lisäksi lukijalta jatkuvaa aktiivisuutta. Parhaiten nettisivut toimivatkin melko staattisina, vanhentumattoman perustiedon tarjoajina.

Nopeampaan ja aktiivisempaan mielipiteiden välitystarpeeseen tulivat vastaamaan blogisivustot. Helposti päivitettävinä ja kommentointimahdollisuudella varustettuina ne olivat aimo harppaus kohti entistä osallistuvampaa mediaa. Mielenkiintoisten blogien löytäminen tuntuu kuitenkin ainakin näin aloittelijasta vaikealta: kunnollista hakumahdollisuutta ei ihmeekseni löydy ainakaan tästä bloggerista (tai sitten en vaan osaa…melko todennäköinen vaihtoehto). On vain ”seuraava blogi” –linkki, joka arpoo satunnaisen blogisivun. Tein kokeilun omalta sivultani, mutta sinänsä hauska ja addiktoivakin linkki toi eteeni harvinaisen yksipuolista materiaalia. Johdatusta tai ei, peräti viisi ensimmäistä satunnaista blogia olivat uskonnollisia, pyhäkoulusivuista aina kadotuksen kauhuja maalaavan amerikkalaispastorin sivuille asti. Kuudes johdatti perinteisempään mielipideblogitekstiin, jossa esitettiin kymmenkohtainen suunnitelma Amerikan (ja varmaan maailmankin) pelastamiseksi, sisältäen mm. kaikkien Usan joukkojen vetämisen maailmalta, ulkomaalaisten maahanpääsyn estämisen (maksimissaan 90 päivän oleskelulupa, ei ketään ”terroristivaltioista”, ei yli 21-vuotiaita opiskelijoita (”koska he ovat terroristeja”)), kaiken ulkomaanavun lopettamisen, YK:n päämajan siirtämisen autiolle saarelle ja kaikkien amerikkalaisten lähettämisen kauneus- ja käytöskouluun. Ei sekään oikein ollut sitä mitä hain.

Facebook-tyyppiset sivustot ovat ikään kuin kevennettyjä blogeja. Paljon lyhyitä päivityksiä. Toisin kuin blogit, facebookissa on helppo hakea henkilön tai yhteisön nimellä sivuja. Päivitykset saapuvat automaattisesti käyttäjän sivulle. Sen sijaan, että lukija hakisi tekstejä, tekstit tuodaan hänen luokseen. Verkkomainen ja viruksenkaltaisesti leviävä rakenne mahdollistaa informaation leviämisen erittäin nopeasti ja laajalle. Tiedotuskanavana facebook onkin huomattavasti tehokkaampi ja nopeampi kuin staattiset nettisivut. Tietenkin tämä edellyttää tietoja haluavalta sen verran aktiivisuutta, että ilmoittautuu facebookissa sivun ylläpitäjän faniksi. Rauman kirjasto on saanut viikossa 44 fania, joten vielä mahtuu lisää. Täytyy varmaan itsekin rekisteröityä...ilmoittauduin jo kirjaston henkilökunnan järjestämään facebook-pikakoulutukseenkin. Vertailuna voin kertoa, että Porin kirjaston facebookissa on 360 fania. Kyllähän me aina porilaiset hakataan, eikö!?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti