perjantai 18. tammikuuta 2013

Jotain positiivistakin


Katsoin eilen päivällä netistä Taloussanomien uutiset ja luin, että UPM lakkauttaa koko Rauman paperitehtaansa. Siinähän kaatuu koko kaupunki, ajattelin kauhuissani. Menin naapurihuoneeseen asiaa puimaan ja sain hieman lievitystä järkytykseeni: ei sentään koko tehdas lakkaa, vaan vain yksi neljästä paperikoneesta. On se silti 25 % sekin, ja työttömäksi veikataan jäävän yhdeksisenkymmentä työntekijää. Aikaisemmin telakalta on kuulunut huonoja uutisia. Maailmantalouden taantuman aallot alkavat ilmeisesti lyödä jo Raumalle saakka. Pari vuotta ollaankin ikään kuin kyyristelty aallonmurtajan suojissa, ja katseltu, kuinka muualla menee huonosti.

No, toisaalta Rolls-Royce ja Steerprop kuulemma porskuttavat potkureineen reippaassa myötätuulessa, eikä tässä mikään maailmanlopun tunnelma ole muutenkaan. Joka puolelta sinkoilevien huonojen uutisten sekaan silti kaipaisi lisääkin hyvää.

Siispä kannetaan oma korsi kekoon ja kerrotaan, että Rauman kirjastolaitos ainakin voi hyvin ja lainausluvut nousivat taas viime vuodesta. Prosentilla vain, mutta kumminkin. Keskimäärin Rauman kirjastosta tehdään 21,8 lainaa/asukas/vuosi. Se on hyvä lukema maan- ja maailmanlaajuisesti. Satakunnassa sillä saavuttaa kolmannen sijan Eurajoen ja Porin jälkeen. Olin uhonnut vuoden 2012 alussa Porin kaupunginkirjaston johtaja Asko Hurstille, että ohitamme heidät, mutta niin vain kävi, että heilläkin lainaus nousi prosentilla, joten olemme edelleen n. 0,2 lainaa jäljessä/asukas. Mutta onhan Pori toki maakuntakirjasto, ja painii periaatteessa ihan eri sarjassa, voi lohdutella. Tänä vuonna kyllä näytetään.

Mikäli joku muistaa, niin runsas vuosi sitten kirjoitin Kodisjoen kirjaston hiipuvasta käytöstä ja olin menossa pitämään sinne pientä hätäkokousta. Toisenkin kerran kävin Kodisjoella puhumassa seurakunnan kutsumana. Eihän esitykset mitään kuulijarynnäkköä aiheuttaneet, mutta ihmeesti vaan meni sanoma perille. Käytön oli kasvettava, ja kyllä se kasvoikin: 36% enemmän lainoja kuin vuonna 2011! Tietenkin pieniin lukuihin on helpompi saada suurta prosentuaalista kasvua, mutta kyllä kai tästä sen päätelmän uskaltaa tehdä, että palvelulla näyttäisi tarvetta olevan, ja että pieni patistelu herättää huomaamaan asian tärkeyden. Toivottavasti kodisjokelaiset käyttävät kirjastoaan reippaasti myös tänä vuonna, ja huomaavat mahdollisuuden tilata aineistoa myös muista kirjastoista.

Pääkirjastosta annettiin viime vuonna yli 490 000 lainaa. Espoon kirjasto listailee Suomen vilkkaimpia kirjastoja ihan rakennuskohtaisesti, ja huhun mukaan Rauman pääkirjasto mahtuisi tuohon TOP-30 –listaukseen. Kun muistetaan, että ko. listalla verrataan yksittäisiä kirjastorakennuksia väestöpohjasta riippumatta, niin vajaan 40000 asukkaan kaupungin kirjaston mukanaolo on kyllä mainio suoritus. Tosin onhan käyttö ollut Raumalla takavuosina vieläkin vilkkaampaa. Vuodet 2003-2004 olivat koko Suomessa kirjastonkäytön huippuvuosia, ja Raumalla kellotettiin yli 25 lainaa vuodessa asukasta kohden. Näihin aikoihin ei varmaankaan enää ole paluuta. Tai: mitäs se muuta vaatii, kuin että jokainen lainaa ne 25 kirjaa, lehteä, cd:tä tai elokuvaa vuodessa. Kaksi kuukaudessa ja kesälomalle yksi ylimääräinen. Ei todellakaan vaikeaa, loppujen lopuksi.

Ja mitä tämä lysti sitten maksoi? Tilinpäätöstä sorvaillaan näinä päivinä ahkerasti, ja mikäs on sorvatessa, kun tulotavoitteet ylitettiin ja menoraami alitettiin ja käyttö kasvoi. Hintalappu on kokolailla tasan 2,6 miljoonaa, josta palkkoja ja muita henkilöstökuluja 1,4 miljoonaa, lähes 800 000 euroa sisäisiä vuokra-, siivous-, ja atk-ylläpitomaksuja (jotka siis siirtyvät periaatteessa kaupungin taskusta toiseen) ja 365 000 euroa aineistohankintaan. Koko laitos 65 euroa/raumalainen/vuosi. On se aika halpaa näinä aikoina.

Saa sillä toki vaikka 40 litraa bensaakin. Sen verran minulla menee työmatkoihin viikossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti