”Kyllä se sit alkaa menemään, kun tottuu”, lohdutti haastattelija väliajalla. ”Kerrot vaan ton, mitä äskenkin kerroit”. Niin kai. Paperillahan se on ihan helppoa, ja ilman kameroita. Senkun vastaa haastattelijan kysymyksiin, jotka kaikenlisäksi on edeltä käsin käyty läpi. Helppoa kuin mikä. Aika jähmeältä se silti tuntui, kun kamera laitettiin päälle. Tämä oli sentään ensimmäinen kertani televisiossa (jos sitä 70-luvun lopun tv-välähdystä ei lasketa). No, meni purkkiin kuitenkin.
Hetkeni parrasvaloissa oli kyllä aika lyhyt. Rauma-TV:n ryhmä kävi tekemässä jutun pääkirjaston Rauma-huoneesta ja toisen mm. Finlandia-palkinnon vaikutuksesta lainauslukuihin. Siis kaksi keikkaa yhdellä iskulla, eli pari 5 minuutin haastattelua. Rauma-huonetta esiteltiin myös tuoreessa kaupungin tiedotuslehdessä, Rauma-kokoelman hoitajan, Uotilan lähikirjaston johtaja Anneli Näätäsen, kirjoittamassa artikkelissa.
Jaa mikä Rauma-huone? Rauma-huone on pääkirjaston yläkerrassa sijaitseva varsin viihtyisä, vanhahtavin Boknäs-kirjahyllyin ja muulla rekvisiitalla sisustettu kokoelmahuone, jossa säilytetään pelkästään Raumaan liittyvää ja raumalaisten tekemää aineistoa. Toisin kuin normaalit kirjaston kokoelmat, joista myös kaiken aikaa poistetaan aineistoa (kun kerran uutta hankitaan jatkuvasti lisää, mutta tila pysyy samana), Rauma-kokoelma on eräänlainen raumalaisen kulttuurin arkisto. Tarkoitus on kerätä jälkipolville suurin piirtein kaikki mahdollinen raumalaisten tuottama kirjallisuus, lehdet, musiikki, jopa erilaisten esitysten tallenteet. Huoneessa, ja sen yhteydessä olevassa varastossa on mm. raumankielinen aineisto, raumalaisten kirjailijoiden romaanit, Raumaa koskevat tietokirjat, Länsi-Suomi ja Uusi Rauma-lehdet hamasta alusta asti, kaikki Rauman keskusviraston tuottama materiaali, kymmenittäin erilaisia Raumalla joskus ilmestyneitä lehtiä ja lisäksi suuri määrä karttoja ja erilaisia pienpainatteita. Kokoelmaa on kerätty jo 50-luvulta lähtien.
Rauma-kokoelma on museomainen sikälikin, että siitä ei saa lainata, mutta paikan päällä aineistoa toki saa tutkia. Useimmista kirjoista toki löytyy lainattavakin nide kirjaston varsinaisesta kokoelmasta. Yleisimmin Rauma-huoneesta voi tavata sukututkijan tai kotipaikkakuntansa lähihistoriasta kiinnostuneen asiakkaan. Jotakuta kiinnostaa, mitä Raumalla tapahtui sinä vuonna tai päivänä kuin hän syntyi, joku toinen hakee jotain vanhaa kuolinilmoitusta tai taustamateriaalia erilaisiin tutkimuksiin. Jos haluat vaikkapa selvittää, mitä Olkiluodon ydinvoimalasta on raumalaisten lehtien yleisönosastopalstoilla sanottu vuosien varrella, suuntaat Rauma-huoneen varastoon. Tai ensimmäisenä kannattaa suunnata kirjaston työntekijän pakeille, että saat varaston oven auki. Itse huone on avoinna silloin kun kirjastokin.
Rauma-kokoelmaan otetaan kaikki raumalainen aineisto tyylisuunnasta riippumatta, mutta varsinkin musiikkia (erityisesti omakustanteet) voi joskus jäädä hankkimatta, jos kirjasto ei saa uutuudesta tietoa, eivätkä tekijät tiedä sitä meille tarjota. Siis: jos olet julkaissut vaikka pienen omakustannerunoteoksen tai bändisi on vääntänyt kasaan demon tai sinkun, niin tarjoa sitä kirjastolle. Me ostamme ainakin yhden kappaleen kokoelmaamme, emmekä esitä laatuvaatimuksia. Näin tuotoksesi säilyy jälkipolville ja liittyy osaksi raumalaista kulttuuriperintöä.
Ja kun kulttuuriperinnön säilyttämiseen päästiin, niin muistapa lähettää meille kirjastomuistojasi. Kirjasto on alkanut kerätä kaikkien raumalaisten muistoja kirjastosta eri ajoilta. Lyhyitäkin muisteluksia, tunnelmia, juttuja ja sattumia. Kuvia otamme erittäin mielellämme vastaan. Projekti on juuri startannut, ja pohjalle olemme saaneet muutamien raumalaisten kirjailijoiden muistoja, joita voi käydä nettisivuillamme lukemassa. Rauman kirjastosta on tarkoitus tehdä nettiin historiikki ja perustaa myöhemmin erityiset sivut kirjastomuistoille. Muistoja otetaan vastaan koko vuosi, ja siitäkin eteenpäin. Rauman 570-vuotisjuhlan kunniaksi on myös keskusvirasto keksinyt kerätä tänä vuonna raumalaisten muistoja kaupungistaan. Sinnekin voitte muisteluja lähettää. Mutta kirjastolle kirjastomuistot, me nimittäin keksittiin tämä idea ensin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti