perjantai 31. toukokuuta 2013

Sanomalehdestä, päivää!

Voi olla, että kesällä ovat uutisaiheet hieman vähissä. Kesähän nyt jo on, vaikka kesäkuu alkaakin virallisesti vasta huomenna. Kirjastossakin on ollut hieman unelias tunnelma, kun asiakkaat makailevat rannoilla, tai tonkivat hurmioituneina pihojaan, kuin pitkän talven jälkeen syväjäädytyksestä sulaneina.

Kaksi kertaa on kuitenkin tiedotusvälineistä soitettu jutun toivossa tälläkin viikolla. Kirjaston perustehtävistä harvemmin mitään kysellään, mutta kun lanseerataan joku uusi palvelu, se kyllä kiinnostaa. Välttämättä tiedotuksen laajuus ei ole aina ihan samassa suhteessa palvelun merkittävyyteen verrattuna. Sinänsä pieni ja kirjaston toiminnan kannalta vähäinen muutos voi saada isotkin otsikot.
Tämän viikon ensimmäinen juttu käsitteli kirjastolle pientä, mutta periaatteellisesta näkökulmasta kansalaisille erittäin suurta palvelua. Suomessa on tullut voimaan kansalaisaloitelaki, jonka mukaan kenen tahansa virallisesti aloitteeksi nimeämä ehdotus tulee eduskunnan käsittelyyn, mikäli se saa kansalaisilta 50000 kannatusääntä. Tarkoitus siis vaikuttaa lainsäädäntöön, joten mikä tahansa ”jos saan 50000 tykkäystä, niin ajan rollaattorilla Kilpisjärvelle” –tyyppinen aloite ei ole sallittu. Viralliset aloitteet löytyvät mm. sivulta http://www.avoinministerio.fi/. Avoin ministeriö ry on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka tuo kansalaisaloitteita tunnetuksi ja organisoi kannatusilmoitusten keräämistä.

Kannatusilmoituksia voi lähettää sähköisesti oikeusministeriön verkkopalvelun www.kansalaisaloite.fi kautta. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käyttää nettiä, ja silloin apuun tulee kirjasto. Yhdessä Avoimen ministeriön kanssa monet kirjastot, niiden joukossa Rauman kaupunginkirjasto, antavat mahdollisuuden kansalaisaloitteiden tutkimiseen ja kannatusilmoitusten lähettämiseen lomakemuodossa.

Pääkirjaston lehtisalissa on Kansalaisaloitemappi, jossa on tällä hetkellä ääniä kerääviä ehdotuksia. Jos haluat antaa kannatuksen vaikkapa kesäajasta luopumista ajavalle aloitteelle, täytät kannatusilmoituslomakkeen, ja laitat sen mapin vieressä tolpassa kiinni olevaan lukittavaan postilaatikkoon. Kirjaston henkilökunta huolehtii sitten lomakkeesi eteenpäin Avoimeen ministeriöön ja osaksi kerättäviä viittäkymmentätuhatta kannatusilmoitusta. Jos aloite saa 50000 kannatusilmoitusta, eduskunta käsittelee sen, ja mahdollisesti sen hyväksyy.

Toinen viikon uutinen oli e-kirjoista. E-kirjoista julkaistaan vuosittain pari uutista, vaikka niiden merkitys yleisissä kirjastoissa on hyvin pieni. Usein kysytään, ”uhkaavatko e-kirjat painettuja kirjoja”, tai ”koska kirjastosta saa uusia e-kirjoja lainaksi?”. Ja aina joutuu sanomaan, että ”eivät vielä tunnu juurikaan uhkaavan” ja ”lainausoikeuksista neuvotellaan”.

Yleisten kirjastojen e-kirjavalikoimat ovat vielä hyvin vaatimattomat, eivätkä ne siitä ihmeemmin kasvakaan, elleivät kustantajat suostu tekemään kirjastojen kanssa sopimusta niiden lainaamisesta. Valtakunnallista sopimusta on neuvoteltu jo vuosia, mutta vieläkään sitä ei ole solmittu.

Rahastahan kaikki kiinni on. Kustantajat pelkäävät, että lainausoikeuksien antaminen johtaisi kopiointiin ja sitä kautta myynnin laskuun. Kirjastojen ei ole tarkoitus kustantajia kupata, mutta korvausten pitäisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Esimerkiksi Ruotsissa kokeiltiin e-aineiston lainaamista sillä periaatteella, että kirjasto maksoi kustantajalle aina tietyn summan jokaista lainaa vastaan. Sopimus jouduttiin kuitenkin purkamaan, koska kulut nousivat kirjastoille liian suureksi.

Joten: kunnon sopimusta odotellessa eivät Satakirjastojen e-kirjakokoelmat päätä huimaa ja lainaaminenkin on vielä varsin vaivalloista. Lainaamiseen nimittäin tarvitaan Adoben Digital Editions ohjelma (sen saa kyllä netistä ilmaiseksi), ja mieluiten vielä Adoben tili, jotta lainattua kirjaa voi lukea muillakin laitteilla. Tämän jälkeen lainaus on ihan yksinkertaista: haetaan tietokannasta haluttu kirja, kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja klikataan ”lainaa kirja” –kuvaketta. Omalle koneelle tallennettu teos poistuu automaattisesti laina-ajan loputtua, joten sakkoja ei tule. Kätevää sinänsä.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Lapin kirjastoprojektin kuulumisia

Lapin uutta kirjastoa on odotettu kuin kuuta nousevaa. Kuu onkin koko ajan hieman noussut, mutta välillä tuskallisen hitaasti. Nyt se kuitenkin jo selvästi kumottaa kuusenlatvojen tasalla: pohjapiirrokset alkavat olla valmiit, luvat ovat kunnossa, avustukset saatu ja rakentaminen alkaa tänä vuonna.

Kirjastohan rakennetaan entisen kunnantalon tiloihin, sen toiseen päähän, kahteen kerrokseen. Rakennuksen toiseen siipeen tulee kansalaisopiston tiloja sekä asuntoja. Nimenomaan toisen siiven eri rakentamisvaihtoehdot hidastivat hieman kirjastoprojektia, vaikka itse kirjastolla oli jo kaupungin ja valtiovallan siunaus. Koska rakennuksen molemmilla päillä on yhteinen talotekniikka, ei kirjaston rakentamista voinut aloittaa, niin kauan kuin toiseen siipeen tulevien toimintojen laatu ja mitoitus oli vielä harkinnassa. Nyt on kuitenkin kaikki paketissa ja sovittuna.

Uutta kirjastoalaa tulee lähemmäs 500 neliötä, tilat siis kaksinkertaistuvat entisiin verrattuna. Väljä sijoittelu ja modernimpi ja valoisampi ilme kuitenkin aiheuttavat sen, etteivät kaikki vanhan kirjaston kirjat edes mahdu uuteen kirjastoon, vaan poistoja suoritetaan reippaasti. Tämä on kuitenkin pelkästään hyväksi. On tarkoitus rakentaa houkutteleva kirjasto, eikä pelkkää kirjavarastoa. Kirjastossa pitää olla tilaa myös oleskella.

Kirjaston alakertaan tulee lastenosasto, nuortenosasto, henkilökunnan tiski ja takahuone sekä lehtienlukusali. Lastenosastolle kaavaillaan hienoa satu- ja leikkihuonetta paikalla olevan arkistohuoneen uumeniin. Saas nähdä, mitä arkkitehdit keksivät. Teemana on väläytelty esim. Sammalahdenmäen kiviröykkiöiden inspiroimaa satuluolaa. Henkilökunnan tiski on lastenosastoa vastapäätä valvonnan helpottamiseksi.

Nuorten osasto on haluttu erottaa lastenosastosta, ja nuorille onkin tilaa reippaasti. Sekä lapsille, että nuorille on tulossa kaksi nettikonetta, ja lisäksi talossa on langaton verkko omia kannettavia varten. Kehitys kun on selvästi menossa kannettavien tietokoneiden suuntaan. Nuorten osaston vieressä, lasiovella erotettuna on lehtisali, jonne on lisäksi ulkoa erillinen sisäänkäynti. Tämä tila voidaan nopeasti muuntaa kokoustilaksi aukioloaikojen ulkopuolella. Seuran on helppo järjestää kokouksensa lehtisaliin, vastuuhenkilön hankkiessa sivuoven aukaisevan kulkukortin. Lehtisaliin tulee myös AV-varustus, ja siellä on erillinen wc. Kaksi vessaa löytyy lisäksi alakerrasta ulko-oven läheisyydestä. Lehtisalin viereen tulee vielä varastohuoneita ja henkilökunnan sosiaalitiloja.

Kirjastoon tulee lainaus- ja palautusautomaatti, jolloin nämä toimet sujuvat myös itsepalveluna. Hissi ja portaat vievät yläkertaan, joka on varattu aikuisille. Täältä löytyy myös nettipääte tai kaksi, sekä romaanit ja tietokirjat. Korkeasta entisestä valtuustosalista avautuvat nätit maisemat. Istumapaikkoja tulee riittävästi, ja liiallista valoa ja lämpöä hillitään markiisein. Sanomattakin on selvää, että talon ilmastointi uusitaan ja kaikki pinnat kunnostetaan ulkoa ja sisältä. Nykyään hyvin sokkeloisesta rakennuksesta kaadetaan kaikki seinät, mitkä kaataa voi, jotta tilasta saadaan valoisa ja avara. Kahden kerroksen valvontaa helpotetaan turvakameroilla.

Tällä hetkellä ollaan vaiheessa, jossa tilat on piirretty ja hyllyjenkin paikat alustavasti selvillä. Arkkitehdin koneella olevan CAD-ohjelman avulla voi kirjastossa jo liikkua ihan kolmiulotteisesti minne tahtoo. Asiakkaille kirjasto avautunee vasta ensi vuoden lopulla. Monenlaista puuhaa, tekemistä ja suunnittelua on vielä jäljellä.
Mutta kyllä siitä hyvä tulee.