Trendien aallonharjalla

Lainaaminen on päivän trendi. Näin sanottiin eilen uutisissa, missä asiantuntija kertoi, että nykytrendin mukaan ihmiset eivät enää halua hankkia kämppänsä esineitä täyteen, vaan lainaavat tavarat tarvittaessa, ja käyttävät rahansa elämyksiin, kuten matkusteluun ja ruokailuun. Jutussa haastateltiin erilaisten juhlapukujen lainauspalvelua, oli puhetta työkaluvuokraamoista ja taidelainaamoista ja joku nettisivusto tarjosi ihmisille mahdollisuuden lainata omia tavaroitaan toisille pientä korvausta vastaan. Ei ole mitään järkeä ostaa puutarhajyrsintä omaksi, jos sitä käyttää kerran vuodessa. Tutkijan mukaan tällainen turhan tavaran haaliminen ja omistaminen onkin ihan vanhanaikaista jo. Miksi tuhlata kalliita asuinneliöitä varastotiloiksi?

Kirjastoa ei kukaan huomannut jutussa mainita. Kai se on niin itsestään selvä asia, ettei muistu mieleen trendejä haistellessa. Ja voi olla, että kirjastoon ilmaisena palveluna liittyy jonkinlainen epätrendikäs leima: että kirjastosta lainataan, kun ei ole rahaa, eli siis on pakko. Kaupunkilaisten tavaranvaihtopalveluiden taas oletetaan johtuvan varakkaiden, mutta tiedostavien ihmisten vapaaehtoisesta downshiftauksesta; lainataan, koska se nyt vaan on sillee niinku trendikästä ja auttaa tätä planeettaa, ja kun muutenkaan ei asunnolla käydä kuin nukkumassa. Mutta vaikka olisi rahaakin, onko olohuoneeseen pakko ostaa iso kirjahylly ja täyttää se kirjoilla, jotka on lukenut kerran, tai joita ei edes ole lukenut? Eikö senkin tilan ja rahan voisi käyttää hyödyllisemmin, ja saada silti sama lukuelämys; kirjaston kirjoista?

Tilastojen perusteella kirjaston käyttö ainakin Raumalla näyttäisi olevan nouseva trendi. Lainaus nousi taas viime vuonna 2,9 %, eli rikottiin yhteensä jo 860 000 lainauksen raja. Jos yhden kirjan arvoksi arvioi 35 euroa, niin kirjasto säästi raumalaisille yli 30 miljoonaa euroa yhden vuoden aikana, verrattuna siihen, että jokainen olisi ostanut jokaisen lainaamansa kirjan. No, ihan näin suoraan ei vaikutusta tietenkään voi laskea, mutta kuitenkin: tavaraa kiersi systeemissä paljon. Varmasti monta miljoonaa euroa säästyi muuhun kulutukseen.

Tietenkin he, joilla on tunneside kirjaan esineenä, tahtovat kirjahyllyn täyteen omia kirjoja. Ei siinä mitään. Kirjojen ostaminen on erittäin suositeltavaa senkin vuoksi, että jos niitä ei kukaan osta, ei niitä enää kukaan teekään, eikä niitä silloin saa kirjastosta myöskään lainaksi. Tasapaino on siis säilytettävä, mutta kannattaa miettiä, ostaako kirjoja vain siksi, että niitä oletetaan kirjahyllystä löytyvän, vai merkitsevätkö ne jotain enemmän.

Itselläni ei ole suuria määriä kirjoja, ja ostan ja saan niitä lähinnä joululahjaksi. Lahjastatus toisaalta aiheuttaa sen, etten osaa niihin kovin kylmästikään suhtautua, vaan säilytän ne hyllyssä, muistoina, vaikka en niitä aktiivisesti lukisikaan. Uuden kirjahyllyn ostin syksyllä, mutta siihen on majoittunut tällä hetkellä 104 kansiota käsittävä postileimakokoelma (tai yksi niistä…kaikki eivät ole vielä kansioihin saakka päätyneet) ja muutama koriste-esine. Kirjat eivät loppujenlopuksi vie juurikaan tilaa asunnossani.

Käytän kirjahyllyjä ilmeisen omituisesti, sillä Suomen Kirjainstituutin vuosi sitten aloittamassa laajassa kirjahylly-kyselyssä ei ole edes vastausvaihtoehtoa, että kirjahyllyssä ei olisi lainkaan kirjoja. Tämä on muuten mielenkiintoinen kysely, ja vastausaikaa on vielä kuluva viikko, minkä jälkeen tietojen keruu päättyy. Käy vastaamassa osoitteessa http://www.pukstaavi.fi/fi/kirjahyllyni-kysely.html ja lähetä vaikka kuva omasta hyllystäsi; niitäkin kerätään arkistoitavaksi ja tulevaa näyttelyä varten. Samassa yhteydessä voit miettiä suhdettasi kirjoihin ja kirjahyllyihin: rakastatko kirjojasi esineinä, vai hamstraatko niitä vain tavan vuoksi? Kumpaan vaihtoehtoon sitten päädyitkin, voit laajentaa kirjaelämyksiäsi kirjastossa. Meillä on kirjahyllyjä, jotta sinun olohuoneeseesi mahtuisi muutakin.