Heti aamulla kirjastoon

Aukioloaikamme senkun laajenevat. Syyskuun alusta lukien avaa pääkirjasto lainausosastonkin jo klo 9 joka päivä, maanantaista lauantaihin. Että tervetuloa vaan aamuvirkut, sankoin joukoin. Lukusalihan on jo perinteisesti auennut yhdeksältä, mutta edellisessä blogissa kertomani aamutoimet vievät lainausosaston puolella niin paljon aikaa, ettei niitä ehditä ennen yhdeksää saamaan valmiiksi, vaikka paikalle tullaan osin jo ennen kahdeksaa. Päätettiin kuitenkin kokeilla toista lähestymistapaa: onhan meillä lainaus- ja palautusautomaatit ja hakuohjelmat, joilla etsiä materiaalia. Miksei aamun ensimmäistä tuntia voisi hoitaa pääasiassa asiakkaiden itsepalveluna, tehdä aamuhommia kuten ennenkin, mutta päästää asiakkaat etsimään, lukemaan ja lainaamaan omin päin? Mitäpä se oikeastaan haittaisi, vaikka hyllytys jatkuisi vielä, kun asiakkaita on jo talossa? Päätimme, ettei se haittaa. Kokeillaan.

Aamulla kello 9-10 välisenä aikana pidämme vain yhden kirjastonhoitajan tiskissä. Muut jatkavat aamutöitään normaalisti; palvelevat ja neuvovat toki, jos heiltä jotain kysyy. Kirjastossa saa aina ja poikkeuksetta kysyä henkilökunnalta. Ei tarvitse pahoitella edes; vastaaminen on kirjaston työntekijöiden tehtävä, ja siitä saa palkkaa. Ei kovin paljon, mutta saa kuitenkin. Joten kun on jotain kysyttävää, niin rohkeasti hihaan kiinni, vaikka virkailija olisikin hyllyjen välissä kiireisenä hyllyttämässä. Kyllä ne kirjat saa hyllyyn myöhemminkin.

Ihan tavallisessa lainauksessa ja palautuksessa toivomme kuitenkin asiakkaiden käyttävän aamuisin mieluusti automaatteja. Tiskissä oleva hoitaja käy nimittäin läpi muun muassa muista kirjastoista tulleita varauslistoja, ja joutuu siksi hakemaan kirjoja hyllystä eri puolilta kirjastoa. Hän ei siis voi pönöttää koko aikaa paikallaan. Tämän vuoksi voi asiakas joutua joskus hetkisen odottelemaan virkailijan paluuta. Jos haluaa maksaa maksuja, tai on jotain muuta erityistä asiaa, niin pikkuodottelun jälkeen asia varmasti hoituu. Tuskinpa siinä minuuttitolkulla joutuu odottamaan kuitenkaan.

Mistä tulikin mieleeni, että jotenkin kummasti kirjasto on paikka, jossa ei ole totuttu jonottamaan. Usein ahdistus lienee tosin paljon enemmän henkilökunnan puolella kuin asiakkaan päässä, jos tiskille syntyy parin asiakkaan jono. Apua, kauhee jono, eikai noi nyt suutu.. Muistan itsekin Euran-vuosilta, kuinka hikipäässä yritti tiskillä hoitaa jotain tiedonhakutoivetta tai kaukolainaa, ja tuntui, että jono kasvaa ja kasvaa, vaikka todellisuudessa tapahtumaan meni minuutti tai pari, eikä jonoon ehtinyt kertymään kolmea ihmistä enempää. Pankkiin kun menet, saat jonotusnumeron ja puolen tunnin päästä pääset tiskille, jollet ole nukahtanut tai kuollut janoon sitä ennen. Ei sitä hirveästi siunailla, se vaan on niin. Kerran kävin ruokatunnilla katsastuskonttorilla ottamassa yhden auton pois seisonnasta. Syömään en sitten ehtinytkään, kun liikkumaton jono ulottui lähes ulko-ovelle. Kirjastossa sen sijaan on totuttu nopeaan palveluun, eikä vuoronumeroita tulla jakamaan jatkossakaan.

Toivottavasti mahdollisimman moni kuitenkin käyttää hyväkseen aamuaukioloja, tuli sitten ruuhkaa tai ei. Lainausluvut ovat olleet pienessä nousussa tänäkin vuonna, ja Satakunnan pisimmillä aukioloajoilla yritämme piristää niitä edelleen. Lähikirjastojen aukioloaikoihin ei puututtu, koska henkilökunnan määrä niissä ei pidempiin riitä. Hienosti niitäkin käytetään: viime vuonna lähikirjastoista, kirjastoauto mukaan lukien, tehtiin 400 000 lainaa! Hivenen monumenttimaisen ja kuulemma jonkun mielestä liian juhlavan pääkirjaston vastapainoksi ne tarjoavat kodikkuutta ja tuttua, turvallista, henkilökohtaista palvelua.

Tässä linkki kirjaston uusiin aukioloaikoihin. Tervetuloa!