Messutunnelmaa

Turun kirjamessut tulivat ja menivät. Jos kävijämääristä voi mitään päätellä, huhut kirjan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja: messuille saatiin uusi kävijäennätys, lähes 25 000 kävijää kolmen päivän aikana. Pahimmillaan, lauantaina, tungos oli jo liiallistakin.

25 000 ihmistä tuli siis katsomaan kirjailijahaastatteluja, kuuntelemaan erilaisia paneelikeskusteluja ja ostamaan kirjoja kustantajien, kauppiaiden ja antikvaarien tiskeiltä. Useimmat maksoivat pelkästä sisäänpääsystä ja auton parkkeeraamisesta liki 20 euroa. Jos kuvitellaan, että lähes jokainen osti jotain ja monet vielä söivätkin paikan päällä, voi hahmotella, että kävijät jättivät Turku-halliin ainakin 1,5 miljoonaa euroa. Aikamoinen satsaus painettuun sanaan lama-aikana.

Ehkä messuilla oli jollain tiskillä tietoa myös elektronisista kirjoista, mutta eipä osunut silmään. Messut olivat nimenomaisesti painetun kirjan juhlaa. Itse olin paikalla perjantaina, ja esim. nuorten runsaus messuhallissa suorastaan ihmetytti. No, suuri osa heistä saattoi olla revitty äidinkielen opettajan toimesta pakolla mukaan, mutta ihmeen aktiivisen oloisesti he kirjatiskejä kiertelivät. Eipä näkynyt tylsistyneenä seiniin nojailevia laumoja lainkaan.

Rauma oli siis messuilla teemakaupunkina ja kaupungilla oli oma osasto, joka sekin oli yllättävän vilkkaasti yleisön huomion kohteena. Komea Raatihuoneen 2,5m korkea pienoismalli antoi osastolle oman ilmeensä ja lastennurkkauksessakin oli ihan oikeasti lapsia ohjaajan kanssa, ainakin silloin, kun itse paikalla olin. Monenlaiset esitykset ja paneelikeskustelut esittelivät ehkä hieman kotikutoisesti, mutta sympaattisesti Raumaa ja raumalaista kirjallisuutta.

Oli osastolla kirjastonkin työntekijöitä mukana: lauantaina ja sunnuntaina kirjaspesialistimme Anneli Näätänen ja Anne Alatalo esittelivät raumalaisia vanhempia kirjoja, joita oli pääkirjaston Rauma-kokoelmasta lainattu tarkoitusta varten pari hyllyllistä. Ja hyllyt myös… Peloistamme huolimatta kaikki saatiin myös ehjinä takaisin.

Messujen avajaisseremonia oli varsin hieno, ja se meni kyllä raumalaisilta aivan nappiin. Messut avasi kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, ja sen jälkeen oli Espanjan suurlähettilään puhe (Espanja oli messujen teemamaa) ja espanjalaisen pianistin esitys. Jäykemmän avajaispönötyksen jälkeen raumalaiset kaappasivat shown.

Viime vuonna vielä Laitilaa edustanut runoilija Heli Laaksonen veti ehkä neljäsatapäiselle avajaisyleisölle ihmeteltävän luontevilla esiintyjän kyvyillään hymyn huulille, ja kultaisen harmonikan voittaja, myöskin raumalainen Janne Mäkinen esitti laulu- ja puheosuuksista koostuvan haikeanhauskan raumankielisen, Nortamon teksteihin pohjautuvan balladin todella loistavasti. Ei voinut kuin ihailla sitä varmuutta ja taitoa ja (ainakin omasta mielestäni) virheetöntä raumankieltä. Mäkinen oli itselleni erittäin positiivinen yllätys. Sitä kun lukee ohjelmalehtisestä, että ”haitarinsoittoa Nortamon teksteihin”, niin ei ensimmäisenä tule mieleen erityisen mukaansatempaava ja taitava show… mutta Mäkinen kyllä vangitsi yleisönsä täysin. Eri asia on tietysti ymmärsivätkö kaikki paikalla olijat, mistä mies puhui ja lauloi.

Paikalla oli luonnollisesti myös messujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio, joka avajaisten jälkeen haastatteli auditoriossa Sofi Oksasta. Harmi vain, että tilaisuus oli puoli tuntia avajaisten jälkeen. Paikalla olisi pitänyt odottaa tuo puoli tuntia, sillä jos istuimeltaan poistui, ei enää päässyt takaisin. Auditorion laidoilla ilman istumapaikkoja jääneet kyttäsivät lähtijöitä ja paikka täyttyi saman tien. En jaksanut enää yli tunnin kestäneen avajaisseremonian jälkeen jäädä odottelemaan Oksasen saapumista, joten poistuin messualueelle. Tuli se Oksanen tosin yhdessä vaiheessa vastaan käytävällä, joten hänetkin sitten messuilta bongasin.

Tarkemmin seurasin Reidar Palmgrenin ja Pirjo Hassisen haastatteluja Otavan lavalla, tosin ihan sattumalta paikalle osuen. Kirjailijahaastattelut olivatkin siitä mukavia, että niihin saattoi helposti poiketa messualueella, koska tilaisuudet eivät olleet mitenkään seinillä rajattuja tai eri huoneissa. Ihmisiä tuli ja meni ja eri ohjelmat jatkuivat eri puolilla hallia. Äänentoistokin pelasi, vaikka muut tapahtumat ja kaupustelu jatkuivat muutaman metrin päässä.

Niin ja: kun kerran kirjat kiinnostavat, niin tulkaas ensi keskiviikkona 17.10. klo 17 pääkirjastoon kuulemaan, mitä työntekijämme ovat saaneet aikaan teemasta ”Meri ja kirjallisuus”. Noin tunnin kestävässä vapaamuotoisessa ja rennossa esittelyssä käydään läpi uutuuksia ja vähän vanhempaakin kirjallisuutta dekkareista tietokirjoihin. Tilaisuus on osa Rauman kaupungin seniorien kulttuuriviikkojen ohjelmaa, mutta saa sinne nuoremmatkin tulla. Eikä maksa mitään, mutta lainatkaa jotain, kun lähdette.